Kilpailukyky, tuottavuus ja talouskasvu
Suomen kilpailukykyä pitää vahvistaa. Työn tuottavuus, talouskasvu ja yksityiset investoinnit luovat pohjan kansainväliselle kilpailukyvylle ja luovat vaurautta ja hyvinvointia koko Suomelle.
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi menevät kaiken muun edelle. Meidän on kyettävä priorisoimaan palveluita, menokohteita ja muuta toimintaa yksinomaan suomalaisten hyväksi. Emme edistä humanitääristä maahanmuuttoa. NATO-jäsenyys yhdessä vahvan kansallisen puolustuksen kanssa parantaa merkittävästi kansallista turvallisuutta.
Sujuva ja huoleton arki
Huolehdimme ihmisten peruspalveluista, koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Pyrimme keventämään ihmisten verotusta, pidämme liikkumisen ja asumisen kustannukset maltillisina ja mahdollistamme elämisen kaikkialla Suomessa. Emme tee arjesta kestämätöntä liian kireällä ilmastopolitiikalla.
Suomen kilpailukyky, tuottavuus ja talouskasvu
Suomen kilpailukyky ja talouskasvu ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Emme ole pystyneet sopeuttamaan julkista taloutta samassa suhteessa ja tästä syystä yleinen velkaantuminen on kasvanut merkittävästi. Kaiken hyvinvoinnin ja vaurauden taustalla on hyvä tuottavuuskehitys, joka takaa kilpailukykymme kansainvälisessä maailmassa myös tulevaisuudessa. Tuottavuutemme on ollut yksi EU:n heikoimmista ja kyseisen suunnan on muututtava. Tarvitsemme panostuksia innovaatioihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta niiden sisällä täytyy tehdä priorisointia, jotta saamme koulutuksesta kaiken irti tulevaisuudessa. Meidän tulee varmistaa koulutuksen laatu kaikilla tasoilla ja ennen kaikkea arvostaa ihan jokaisen koulutusta. Esimerkiksi panostukset ammatilliseen koulutukseen luovat pohjan usealle eri teollisuudenalalle, jotka ovat Suomelle olleet tärkeitä ja ovat sitä myös tästä eteenpäin. Korkeakoulutuksessa panostuksia pitää ohjata erityisesti IT- ja teknologiaosaamiseen, koska digitalisaatio ja vastaava kehitys saavat yhä suurempaa roolia yhteiskunnassa
Talouskasvu ja yksityiset investoinnit mahdollistavat hyvinvointivaltion kestävyyden myös tulevaisuudessa. Työn verotusta pitää keventää ja kannustinloukkuja hälventää. Työtä täytyy olla kannattavaa ottaa vastaan myös kauempaa ja kitkatekijöitä muutenkin vähentää. Esimerkiksi niin sanotun ”kakkosasunnon” verokohtelua tulisi muuttaa, jotta työn vastaanottaminen toiselta paikkakunnalta olisi kannattavaa. Suomen kokonaisveroaste on yksi maailman korkeimpia. Meidän tulisi pyrkiä määrätietoisesti siihen, että verorasitteemme kevenisi tulevaisuudessa kaikissa tuloluokissa.
Suomen tulee määrittää selkeämmin se, missä aiomme olla maailman parhaita. Suomen tulisi olla korkean tuottavuuden maa ja esimerkiksi teknologiasektorilla ja muilla korkean jalostusasteen toimialoilla Suomen tulisi olla maailman johtava maa. Esimerkiksi yrittäjyyden kannustimia ja ensimmäisten työntekijöiden palkkausta tulisi helpottaa verotuksen avulla. Teknologiasektori kasvaa maailmanlaajuisesti nopeasti tällä hetkellä. Eurooppa on jäämässä tässä selkeästi jälkeen ja tässä tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, jotta teknologisia menestystarinoita syntyy myös Suomeen.
Olen kriittinen Euroopan Unionin kannattaja. EU:n tulisi keskittyä nykyistä enemmän turvallisuuden, kilpailukyvyn ja kansainvälisen kaupan edistämiseen. Oma henkilökohtainen kritiikkini kohdistuu EU-jäsenyyden sijaan euroon valuuttajärjestelmänä. Meillä oli kuvitelma, että kun erilaiset taloudet liittyvät samaan valuuttaan, niin talouksien ongelmat häviävät yhteisen rahapolitiikan myötä. Nyt huomaamme sen, että näin ei ole käynyt ja valuutta-alue ei toimi optimaalisesti ja tämä rapauttaa myös Suomen kilpailukykyä. Olemme myös ajautuneet tilanteeseen, jossa kannamme tosiasiallisesti yhteisvastuullista velkaa eri maiden välillä, vaikka tätä ei suoraan haluta tunnustaa ja tämän myötä käyttöönotettu ”tukipakettipolitiikka” tulee lopettaa. Mielestäni se ei kannusta eri maita huolehtimaan oman talouden kestävyydestä, vaan se palkitsee tulonsiirtojen muodossa huonosti talouttaan hoitaneita maita. Tässä leikissä Suomi on valitettavasti maksajan roolissa hamaan tappiin asti ja tätä en voi itse vastuullisen taloudenpidon kannattaja mitenkään hyväksyä.
Pitkällä aikavälillä uskon, että euroalueella tullaan näkemään siirtymiä takaisin kansallisiin valuuttoihin ja tämä olisi myös Suomen etu.
Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi
Suomen kansallinen turvallisuus ja hyvinvointi menevät kaiken muun edelle. Olemme monessa suhteessa olleet viimeiset vuodet aivan liian sinisilmäisiä ympäröivän maailman suhteen. Esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton tuomat haasteet ja ongelmat ovat kasvaneet merkittävästi ja mikäli emme muuta suuntaa, niin kohtaamme aina kymmenen vuotta Ruotsin jälkeen samat haasteet. Geneven pakolaissopimusta, turvapaikka- ja muita kansainvälisiä sopimuksia ei luotu kansainvaelluksen kanavaksi ja sen johdosta Suomen maahanmuuttopolitiikan pitää olla huomattavasti nykyistä kireämpää. Esimerkiksi Viro on samojen kansainvälisten sopimusten piirissä kuin Suomi, mutta heidän lainsäädäntönsä esimerkiksi perheen yhdistämisen, kansalaisuuden saamisen tai sosiaaliturvan avokätisyyden osalta ovat huomattavasti Suomea tiukempia. Myös kielitaitovaatimuksia tulee kiristää merkittävästi nykyisestä.
Terveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat itselleni tärkeitä osa-alueita, joiden pitää toimia! En itse aseta yksityistä ja julkista sektoria vastakkain, vaan mielestäni me tarvitsemme näitä molempia. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että Suomella on perustuslaillinen vastuu viime kädessä huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista. Tämän johdosta näen, että julkisella sektorilla tulee olla järjestämisvastuu esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tämä pitää lainsäädännöllä varmistaa. Korostan kuitenkin omassa ajattelussa sitä, että me tarvitsemme näitä molempia, jotta pystymme takaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut koko Suomeen. Terveydenhuollon ja vanhustenhoidon lisäksi nostan tärkeäksi asiaksi kasvavat mielenterveysongelmat. Puhumme paljon terapiatakuusta, mutta tämä ei itsessään ratkaise niitä ongelmia, joita liittyy esimerkiksi eri viranomaisten ja asiantuntijoiden väliseen kommunikaatioon. Tukiverkko jää tällä hetkellä kokonaisuudessaan liian repaleiseksi ja tähän meidän on kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessa. Mielenterveysongelmat koskettavat yhä enemmän myös vanhempia ihmisiä, vaikka puhummekin usein nuorten mielenterveysongelmista.
Olen itse reservinupseeri ja arvostan suuresti puolustusvoimiemme kyvykkyyttä eri asehaarojen osalta. Suomen puolustus nojaa lujaan, uskottavaan ja iskukykyiseen armeijaan, joka on kaikissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa tilanteissa horjumaton. Meidän tulee huolehtia korkeasta maanpuolustustahdosta ja vahvasta kansallisesta identiteetistä, jotta tahto laittaa Isänmaa etusijalle säilyy myös tulevaisuudessa. Tuleva NATO-jäsenyys vahvistaa Suomen puolustusta ja tuo kansainvälistä uskottavuutta. Tämän rinnalla Suomen tulee huolehtia riittävästä puolustusbudjetista ja sen osuutta bruttokansantuotteesta tulee kasvattaa tulevaisuudessa. NATO-jäsenyys ei saa luoda illuusiota, että voisimme heikentää oman puolustuksemme kehittämistä. Kannatan myös Ottawan miinasopimuksesta irtautumista, minkä Suomi hyväksyi vuonna 2011. Mielestäni tällä sopimuksella oli heikentävä vaikutus Suomen sotilaalliseen iskukykyyn.
Sujuva ja huoleton arki
Kannan suurta huolta siitä, että tavallisella ihmisellä ei Suomessa riitä rahat elämän perusedellytyksiin, liikkumiseen tai lasten harrastuksiin. Meidän on tehtävä kaikkemme, että arjen kustannukset saadaan laskemaan nykyiseltä tasolta selkeästi alemmaksi. Suomi on pitkien etäisyyksien kylmä pohjoinen maa, jossa realiteetit ovat toista verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Suomen hiilineutraalisuustavoite pitäisi asettaa samalle tasolle kuin EU:ssa eli vuoteen 2050. Esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteella on suora vaikutus liikkumisen hintaan, suomalaisen logistiikan kilpailukykyyn ja sitä kautta kansainväliseen kauppaan. Pienenä maana on järkevämpää mennä yhteisessä rintamassa tehden määrätietoisesti kehitystoimenpiteitä, mutta ei ajaa esimerkiksi omaa maataloutta tai energiatuotantoa alas liian kunnianhimoisilla päätöksillä.
Energiakustannusten nousu on seurausta huonosta energiapolitiikasta, jota Ukrainan sota vahvistaa. EU:n pitäisi luopua päästökauppajärjestelmästä määräajaksi, jotta emme omilla toimilla nosta ihmisten energiakustannuksia. Sähkön hinta on jäämässä myös korkeammalle tasolle pidemmäksi aikaa, kuin tällä hetkellä ajattelemme. Mielestäni olisi syytä tarkastella, voisiko Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa rakentaa oman sähkömarkkinan, jonka avulla sähkön hinta saataisiin selkeästi alemmaksi. Toimi olisi täysin mahdollinen ja vaikutukset olisivat nopeat. Valitettavasti poliittinen tahto ei muilla puolueilla taivu tähän, koska yhteistyö Euroopan Unionin kanssa energiakysymyksissä nähdään ainoana mahdollisena vaihtoehtona.
Haluan, että Suomi omilla päätöksillään mahdollistaa jokaiselle suomalaiselle sen, että hän voi toteuttaa omannäköistään elämää ja koko Suomi säilyy asumiskelpoisena. Me mahdollistamme niin kaupunki- kuin myös maaseutuasumisen kestävällä aluepolitiikalla. Suomen hyvinvointi luodaan koko Suomessa ja se itsessään on minulle tärkeä arvo.
