Tuomas Sorsa Nykyään on trendikästä irrottaa asioita kontekstista ja näin kävi nyt Riikka Purran sanomisen osalta, kun Saku Salminen vertasi Perussuomalaisia 1930-luvun oikeistoliike IKL:ään. Perussuomalaiset tosiaankin ovat isänmaallinen kansanliike ja pystyn itse seisomaan tämän takana myös; olen jopa muodostanut tämän kannan tietämättäni IKL:n olemassaolosta. En halunnut ”mutuilla”, joten perehdyin hieman tämän IKL:n kannanottoihin, poliittisiin päämääriin ja pyrin asettamaan ne 30-40-luvun kontekstiin ja totean yksiselitteisesti, että voi pyhä sylvi nyt tätäkin vertausta. Eipä voisi tämä yksittäinen nosto mennä enempään ohi taulusta – ja uskallan jopa sanoa, että monet ihmiset tämän ymmärtävät.
Tämä kommentti liitettiin Riikka Purran ja PS:n poliittiseen tavoitteeseen ”nollasta turvapaikanhakijasta”. Tavoite on loistava ja tähän meidän pitäisi pyrkiä. Tämän saman tavoitteen asetti taannoin myös Tanskan Sosiaalidemokraattinen puolue pääministeri Mette Fredriksenin johdolla. He ovat jopa alkaneet jo merkittäviin toimenpiteisiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Miksi kirjoittaja ei vaadi esimerkiksi Suomen sosiaalidemokraattista puoluetta irtisanoutumaan sisarpuolueensa ”lehtiä vavisuttavasta” tavoitteesta?
Jotta mielipide perustuu johonkin, niin avaan omia ajatuksiani yhdellä virkkeellä. Meillä ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti varaa auttaa kaikkia ihmisiä elinkaarikustannuksiltaan suhteellisen kalliilla järjestelmällä. Olenkin itse kuvannut Suomen tämänhetkistä talouden tilaa niin, että toistaiseksi meillä on ”Saksan tase, mutta Italian tuloslaskelma”. Tämän lisäksi muutaman tuhannen ihmisen tuominen Suomeen ei mitenkään ratkaise niitä pakolaisuuteen liittyviä ongelmia lähtömaassa. Tämä riittänee perusteluksi tässä vaiheessa.
Olemme johtavien poliitikkojen puheissa ”hyvin vauras maa”. Siitä huolimatta sisäisen turvallisuuden määrärahoista käydään taustalla kovaa vääntöä, kun poliisitoimintaan ei tahdo millään löytyä 40 miljoonaa euroa. Onneksi olemme kuitenkin maksaneet vuosittain esimerkiksi Afganistaniin noin 30 miljoonaa euroa kehitysapua sekä muuta kehitysapua yli 1000 miljoonaa euroa – nämä siis vuositasolla. Jokainen kansalainen saa omassa mielessään punnita näiden asioiden vaikuttavuutta ja kriittinen kanta ei tee sinusta vielä IKL:n jäsenkirjan omistajaa, vaikka leimakirveitä nykyään mielellään jaellaan. Politiikka on ennen kaikkea arvovalintoja – Meille Perussuomalaisille se on monessa kohtaan yllättävänkin helppoa.
