Lahden kaupungin eri lautakunnat
käsittelivät vuoden 2023 talousarviota ja hyväksyivät omat budjettinsa ensi
vuodelle. Askelmerkit tulevaan ovat kristallin kirkkaat. Ovista tuli ulos
valtuutettuja, jotka kertoivat suurista voitoista, vaikka alijäämä paisuu
merkittävästi monella toimialalla tulevina vuosina. Asian voi kääntää myös
toisinpäin ja todeta, että leikkaamme massiivisesti tulevien sukupolvien
hyvinvoinnista omia poliittisia voittoja tukeaksemme.
Kaupunkiympäristölautakunnassa
Perussuomalaiset esittivät, että vallitsevassa taloudellisessa epävarmuudessa
palvelualue luopuu uusista lisärekrytoinneista ensi vuoden osalta ja pidättäytyy
nykyisessä henkilöstömäärässä. Me emme siis olleet käynnistämässä massiivisia
yt-kierroksia, vaan jäädyttämässä henkilöstökulut nykyiselle tasolle. Tällä
olisi ollut nykyiseen budjettiin noin 700-900 tuhannen euron vuotuinen
positiivinen vaikutus eli koko strategiakaudella usean miljoonan euron positiivinen
talousvaikutus. Esitys hävisi yllätykseksemme lopulta äänin 7-3 ja tällä
päätöksellä lautakunta siunasi julkisen sektorin paisuttamisen tuleville
vuosille. Kannatan itse vahvaa ja dynaamista julkista sektoria, joka mukautuu
kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ehdotetut uudet työtehtävät ovat
tärkeitä ja näihin tarvitaan ehdottomasti panostuksia. Omassa ajattelussa ja
ehdottamassamme vaihtoehdossa suurin ero tulee siinä, että lisärekrytointien
sijaan organisaatiossa pitäisi johtaa ja priorisoida työtehtäviä uudelleen.
Tästä haastoin myös kollegoita lautakunnassa, mutta ratkaisuehdotus ei
valitettavasti saanut kannatusta. Nyt mennään helpointa väylää ja päätöksen
kustantavat jälleen työssä käyvät veronmaksajat.
Toimintaympäristömme muuttuu ensi
vuoden alusta merkittävästi, kun sotealueet aloittavat toimintansa. Tämän
päälle sumuverhoa kasvattaa vallitseva taloustilanne, nousevat korot ja muut
kustannukset, mahdollinen palkkainflaatio sekä makrotalouden epävarmuudet ja
nämä kannattaisi ottaa suunnittelussa huomioon etupainotteisesti. Meillä ei
yksinkertaisesti ole varaa nykyiseen tasoon, ja me pahennamme tilannetta omalla
toiminnallamme tulevaisuuden osalta yhä enemmän. Viimeiset kymmenen vuotta
jokaista julkiseen talouteen lisättävää euroa on voinut pitää investointina,
koska korkotaso on ollut nollassa tai jopa negatiivinen. Nyt pääomalle on
vihdoin tulossa hinta ja useat aikaisemmin tehdyt päätökset eivät olekaan enää
investointeja, vaan julkisen talouden tosiasiallista syömävelkaa, jolla ei
saada positiivisia tuottavuus- tai talouskasvuvaikutusta.
Kaikki poliittiset liikkeet ja
kansalaiset peräänkuuluttavat rakenteellisia uudistuksia ja Perussuomalaiset
esittivät lautakunnassa juuri näitä, joita nyt kaivattaisiin yhteiskunnan
usealla eri osa-alueella. Olemme nyt kuitenkin valitsemassa vanhat
toimintamallit muuttuvassa toimintaympäristössä ja tämä voi tulla silmille
yllättävänkin nopeasti.